Iloa ja haikeutta
Perjantaina saavuimme tuttuun tapaan koululle 8.15. Työskentelimme ryhmissä tanskalaisen Brithen johdolla. Aiheenamme olivat "similarities" ja mietimme, mitkä asiat ovat meillä kaikilla yhteisiä siitä huolimatta että, tulemmekin useista eri maista. Teimme myös julisteita stereotypioista, jotka ovat sidonnaisia sukupuoleen.
Pitkällä välitunnilla 11.15 toteutimme flash mobin koulun eteisaulassa. Monet oppilaat liittyivät tanssiin ja tunnelma oli katossa.
Espanjalainen opettaja Phill lauloi meille ja keksimme ryhmissä säkeistön englantilaiseen kansan lauluun.
Ruokailun jälkeen alkoi viimeinen yhteinen hetki koulussa, jolloin saimme todistukset ja katsoimme italialaisten videon kuluneesta viikosta. Italialainen Sara, joka oli Suomessa tammikuussa halusi myös näyttää itse tekemänsä videon Suomen projektiviikosta.
Illalla menimme yhdessä keilaamaan noin tunnin ajomatkan päähän. Viimeisenä iltana nauru raikui mutta tunnelma oli samalla haikea, kun tiesimme, että seuraavana päivänä joutuisimme hyvästelemään uudet ystävämme.
Turvallisesti Suomessa
Iida
lauantai 3. joulukuuta 2016
torstai 1. joulukuuta 2016
Päivämme sokeana
Torstaina warm-upista huolehtivat puolalaiset ja slovenialaiset. Ensin oli joku leikki missä muodostettiin ryhmiä joissa oli 1 henkilö joka maasta, ja jokainen kirjoitti saman sanan omalla kielellään lapulle (esimerkiksi yhdellä ryhmällä oli kana, omalla ryhmälläni leppäkerttu) ja siinä oli tarkoituksena oppia sanomaan jokaisella kielellä se sama sana (leppäkerttu on muuten espanjaksi mariquita ja italiaksi coccinella). Lisäksi meidän piti ratkaista eräs 'yhdistä pisteet käyttäen vain 4 suoraa viivaa' tehtävä jossa kukaan ei onnistunut ja jonka tarkoituksena oli ajatella 'outside the box'.
Tämän jälkeen jatkoimme päivän aiheeseen joka oli tavallaan yksilöllisyys ja erilaisuus. Käsittelimme hankalia aiheita kuten rasismi, seksismi, homofobia jne. Mietimme ongelmia ja tapoja joilla juuri me voisimme vaikuttaa niihin. Se oli hankalaa mutta mielenkiintoista. Pelasimme myös erän kahoottia, joka meidänkin lukiolle on tuttu - ja samalla kotoisella tavalla kuin koto Suomessakin, wi-fi petti kesken kaiken ja peli crashasi. Peli oli kuitenkin hauskaa niinkauan kuin sitä kesti, sillä tarkoituksena oli selvittää mikä neljästä sanasta ei kuulu joukkoon - mutta kaikki sanat olivat eri kielellä, eli tarvittiin sairaan nopeaa yhteistyötä ja jokaista ryhmän jäsentä ratkaisemaan oikea vastaus.
Ruokana oli jotain lihapullien makuisia pihvejä, jotka eivät kyllä vetäneet vertoja Ikean lihapullille, ja PULLAAAA jälkiruoaksi (myös keksiä niille jotka trollasivat ja ottivat kaksi jälkiruokaa, nimimerkillä emme me) Ruoan jälkeen kello 13 lähdimme matkustamaan metrolla kohti mielestäni ehdottomasti kiinnostavinta kohdetta tämän viikon aikana - Dialogue in the Dark.
Dialogue in the Dark on eräänlainen rata, joka kävellään läpi. Koko rata on täysin pilkkopimeä, siellä ei nää mitään vaikka kuinka silmät tottuisivat. Ei siis mitään. Kuljimme n. 6 hengen ryhmissä läpi radan, jonka ulkonäkö olisi itseasiassa mahdoton kuvailla sillä emme nähneet sitä kertaakaan. Tarkoituksena olikin kokea, miltä tuntuisi olla sokea (rimmaa). Jokainen ryhmä meni yksitellen sinne, jokaiselle annettiin semmoinen keppi millä sokeat tunnustelevat maata, ja jokaista ryhmää avusti henkilö joka on lähes/täysin sokea. JÄNNÄÄÄÄÄÄÄ!!! Tein sen virheen että menin vahingossa ensimmäisenä sisään (kuljimme siis jonossa) jolloin ei ollut ketään johon tukeutua, RIP. Kuljimme yhteensä...neljän tai viiden 'huoneen' läpi, jossa jokaisessa oli erilainen teema - ensimmäinen taso oli tasainen lattia, toinen taso hankalampi hiekka/kivi/vuoristo maasto, kolmas katu jne. Meidän piti mm. katu huoneessa kuunnella liikennevalojen ääntä ja päätellä, milloin suojatie on turvallista ylittää. Todellisuudessa tämä kokemus oli ainakin omasta mielestäni niin paljon mahtavampi miltä se kirjoitettuna kuulostaa. Yhteensä 'radalla', tai no huoneissa, miten vaan, kierreltiin noin tunnin ajan.
Tämän jälkeen porukka taas erkani kun vapaa-aika alkoi, mutta me lähdimme etsimään kahvilaa ja tarkoituksena oli shoppailla lisää, mutta energiaa ei kyllä riittänyt kuin parille kaupalle ja - tietenkin - supermarketeille, sillä ne ovat muodostuneet suosikki paikoiksemme. Sää oli huomattavasti mukavampi ja siedettävämpi kuin muina päivinä, vaikka aamulla vähän satoikin ja näytti uhkaavasti siltä että tulisi myrsky (nyt kun kuuntelen ulkoa tulevia ääniä niin kyllä kuulostaa että seuraavana päivänä saattaa myrskytä tämänkin päivän edestä).
- Edelleen väsynyt Lettis
Tämän jälkeen jatkoimme päivän aiheeseen joka oli tavallaan yksilöllisyys ja erilaisuus. Käsittelimme hankalia aiheita kuten rasismi, seksismi, homofobia jne. Mietimme ongelmia ja tapoja joilla juuri me voisimme vaikuttaa niihin. Se oli hankalaa mutta mielenkiintoista. Pelasimme myös erän kahoottia, joka meidänkin lukiolle on tuttu - ja samalla kotoisella tavalla kuin koto Suomessakin, wi-fi petti kesken kaiken ja peli crashasi. Peli oli kuitenkin hauskaa niinkauan kuin sitä kesti, sillä tarkoituksena oli selvittää mikä neljästä sanasta ei kuulu joukkoon - mutta kaikki sanat olivat eri kielellä, eli tarvittiin sairaan nopeaa yhteistyötä ja jokaista ryhmän jäsentä ratkaisemaan oikea vastaus.
Nämä kuvat on häikäilemättömästi otettu facebookin inTime 21 youth ryhmästä, koska en itse tajunnut ottaa kuvia - kyseessä oli siis eräs tutustumis ja yksilöllisyys tehtävistä. Kukan keskellä on ryhmää yhdistäviä asioita, terälehdissä yksilöitä koskevia asioita.
NO CAPTION NEEDED!!
Ruokana oli jotain lihapullien makuisia pihvejä, jotka eivät kyllä vetäneet vertoja Ikean lihapullille, ja PULLAAAA jälkiruoaksi (myös keksiä niille jotka trollasivat ja ottivat kaksi jälkiruokaa, nimimerkillä emme me) Ruoan jälkeen kello 13 lähdimme matkustamaan metrolla kohti mielestäni ehdottomasti kiinnostavinta kohdetta tämän viikon aikana - Dialogue in the Dark.
Dialogue in the Dark on eräänlainen rata, joka kävellään läpi. Koko rata on täysin pilkkopimeä, siellä ei nää mitään vaikka kuinka silmät tottuisivat. Ei siis mitään. Kuljimme n. 6 hengen ryhmissä läpi radan, jonka ulkonäkö olisi itseasiassa mahdoton kuvailla sillä emme nähneet sitä kertaakaan. Tarkoituksena olikin kokea, miltä tuntuisi olla sokea (rimmaa). Jokainen ryhmä meni yksitellen sinne, jokaiselle annettiin semmoinen keppi millä sokeat tunnustelevat maata, ja jokaista ryhmää avusti henkilö joka on lähes/täysin sokea. JÄNNÄÄÄÄÄÄÄ!!! Tein sen virheen että menin vahingossa ensimmäisenä sisään (kuljimme siis jonossa) jolloin ei ollut ketään johon tukeutua, RIP. Kuljimme yhteensä...neljän tai viiden 'huoneen' läpi, jossa jokaisessa oli erilainen teema - ensimmäinen taso oli tasainen lattia, toinen taso hankalampi hiekka/kivi/vuoristo maasto, kolmas katu jne. Meidän piti mm. katu huoneessa kuunnella liikennevalojen ääntä ja päätellä, milloin suojatie on turvallista ylittää. Todellisuudessa tämä kokemus oli ainakin omasta mielestäni niin paljon mahtavampi miltä se kirjoitettuna kuulostaa. Yhteensä 'radalla', tai no huoneissa, miten vaan, kierreltiin noin tunnin ajan.
Tämän jälkeen porukka taas erkani kun vapaa-aika alkoi, mutta me lähdimme etsimään kahvilaa ja tarkoituksena oli shoppailla lisää, mutta energiaa ei kyllä riittänyt kuin parille kaupalle ja - tietenkin - supermarketeille, sillä ne ovat muodostuneet suosikki paikoiksemme. Sää oli huomattavasti mukavampi ja siedettävämpi kuin muina päivinä, vaikka aamulla vähän satoikin ja näytti uhkaavasti siltä että tulisi myrsky (nyt kun kuuntelen ulkoa tulevia ääniä niin kyllä kuulostaa että seuraavana päivänä saattaa myrskytä tämänkin päivän edestä).
Joulun aikainen valaistus kaupungissa on uskomattoman hieno. Tässä kuvassa näkyy myös taustalla St. Stephen's Cathedral.
Kahvilla (tosin sanaan 'kahvi' kuuluu tässä tapauksessa myös valtava jäätelöannos, kakkua ja ärsyttävä yrmyliini tarjoilija joka otti itseensä kun ei saanut tippiä)
- Edelleen väsynyt Lettis
Stereotypioita ja shoppailua
Keskiviikkona kouluun mentiin 8:15 niinkuin lähes kaikkina muinakin aamuina (eli ihan liian aikaisin). Ensimmäisenä oli ohjelmassa italialaisten suunnittelema 'warm-up' joka siis oli Macarena-tanssi, jota sitten yhdessä yritettiin tanssia. Sen jälkeen jatkoimme vaan eilisiä keskenjääneitä projekteja joitten keskeisenä aiheena olivat stereotypiat eri maista. Meidät oltiin jo eilen jaettu ryhmiin joissa piti pohtia tiettyyn maahan liittyviä stereotypioita, esim Italia & pizza, Suomi & sauna. Tehtiin niitä italialaisten iPadeilla joissa kieli oli tietenkin italia eli kukaan ei ymmärtänyt niistä mitään, mutta meni ihan hyvin silti.
Samanlaiset harjoitukset jatkuivat pitkin päivää, keskusteltiin yhdessä stereotypioista ja esitettiin kysymyksiä muitten maitten edustajille jotta saataisiin tietää onko samanlaisia stereotypioita muissakin maissa. Saimme (eli jouduimme) myös esittämään tiistaina opettelemamme Erittäin Kauniin Laulun koulun oppilaille (jotka metelöivät ja riehuivat koko Kauniin Esityksen ajan). Laulu oli siis mix-up Jaakko kullasta ja Euroopan hymnistä ja sen sanat olivat sekoitus 7 eri kielestä. Kaunista oli kuten kuvitella saattaa.
Ruokana oli ihan tajuttoman hyviä cheese fingersejä, ikään kun kalapuikkoja paitsi kalan sijaan oli juustoa ja jotain perunaa. Tämä tosin oli vegetaarinen vaihtoehto, ja sitä sai ottaa vain ne jotka olivat valinneet sen tälle päivälle (meidän piti jo Suomessa etukäteen valita mitä ruokaa minäkin päivänä syömme). Kävi kuitenkin niin että koska ns. 'oikeana ruokana' oli jotain ihme keittoa niin kaikki halusivat vege vaihtoehtoa jolloin vegeä ei riittänyt niille jotka oikeasti olivat vegetaristeja :( Keittäjät kuitenkin lopulta vetivät jostain esiin lisää niitä eli crisis averted. Ruokailusta btw: me suomalaiset olemme aina ihan kuoleman kielissä kun lounas on vasta kello 12 - suomen aikaan siis 13, ja olemme tottuneet syömään jo 11. Rip me.
Iltapäivällä meillä oli flashmob tanssin harjoittelua, ja vaikka kaikki etukäteen salaa marisivat (myös me) ja stressasivat ajatusta jostain random tanssista, osoittautui se paljon kivemmaksi kuin oletettiin. Tanssia opetti itävaltalainen latinan & kemian opettaja joka osasi hommansa hyvin ja kappale jonka tahtiin tanssittiin oli Madagascar -leffasta tuttu 'I like to move it' tms.
Senjälkeen pääsimmekin vapauteen vapaa-ajan viettoon, mikä oli mukavaa vaihtelua tiistain 14 tauottoman tunnin tappopäivästä ja lähdimme isolla porukalla shoppailemaan. Porukka kyllä karisi matkan varrella ja lopulta jäljellä oli vain minä, Aleksi, Iida & Iidan host Kathi. Kävimme Vapianossa syömässä (oli älyttömän hyvää ruokaa) ja supermarketissa ihailemassa ulkomaalaisia tuotteita (on niin cool kun kaikki on ihan erilaista) ja ostamassa tuliaisia (eli toisin sanoen itsellemme karkkia ja suklaata).
- Myös väsynyt Lettis
Ps. Kuvien saaminen tänne blogiin on ollut semmoinen työmaa että HUHHUH
Samanlaiset harjoitukset jatkuivat pitkin päivää, keskusteltiin yhdessä stereotypioista ja esitettiin kysymyksiä muitten maitten edustajille jotta saataisiin tietää onko samanlaisia stereotypioita muissakin maissa. Saimme (eli jouduimme) myös esittämään tiistaina opettelemamme Erittäin Kauniin Laulun koulun oppilaille (jotka metelöivät ja riehuivat koko Kauniin Esityksen ajan). Laulu oli siis mix-up Jaakko kullasta ja Euroopan hymnistä ja sen sanat olivat sekoitus 7 eri kielestä. Kaunista oli kuten kuvitella saattaa.
Ruokana oli ihan tajuttoman hyviä cheese fingersejä, ikään kun kalapuikkoja paitsi kalan sijaan oli juustoa ja jotain perunaa. Tämä tosin oli vegetaarinen vaihtoehto, ja sitä sai ottaa vain ne jotka olivat valinneet sen tälle päivälle (meidän piti jo Suomessa etukäteen valita mitä ruokaa minäkin päivänä syömme). Kävi kuitenkin niin että koska ns. 'oikeana ruokana' oli jotain ihme keittoa niin kaikki halusivat vege vaihtoehtoa jolloin vegeä ei riittänyt niille jotka oikeasti olivat vegetaristeja :( Keittäjät kuitenkin lopulta vetivät jostain esiin lisää niitä eli crisis averted. Ruokailusta btw: me suomalaiset olemme aina ihan kuoleman kielissä kun lounas on vasta kello 12 - suomen aikaan siis 13, ja olemme tottuneet syömään jo 11. Rip me.
Cheese fingers juttuja! 'Salaattina' oli punajuuriraastetta, joka ihmetytti monia ulkomaalaisia. Ruoan kanssa saa jokapäivä ottaa jälkiruoan (joka voi olla esim mandariini, suklaavanukas tai leipä) mutta kuten kuvasta saattaa tarkkasilmäisenä nähdä, huijasimme systeemiä ja otimme useamman jälkiruoan.
Iltapäivällä meillä oli flashmob tanssin harjoittelua, ja vaikka kaikki etukäteen salaa marisivat (myös me) ja stressasivat ajatusta jostain random tanssista, osoittautui se paljon kivemmaksi kuin oletettiin. Tanssia opetti itävaltalainen latinan & kemian opettaja joka osasi hommansa hyvin ja kappale jonka tahtiin tanssittiin oli Madagascar -leffasta tuttu 'I like to move it' tms.
Senjälkeen pääsimmekin vapauteen vapaa-ajan viettoon, mikä oli mukavaa vaihtelua tiistain 14 tauottoman tunnin tappopäivästä ja lähdimme isolla porukalla shoppailemaan. Porukka kyllä karisi matkan varrella ja lopulta jäljellä oli vain minä, Aleksi, Iida & Iidan host Kathi. Kävimme Vapianossa syömässä (oli älyttömän hyvää ruokaa) ja supermarketissa ihailemassa ulkomaalaisia tuotteita (on niin cool kun kaikki on ihan erilaista) ja ostamassa tuliaisia (eli toisin sanoen itsellemme karkkia ja suklaata).
Vaaapiiiaaanooooo
Yksi monista joulutoreista jossa kävimme ja taustalla 'town hall'
Me ja Iidan host Kathi <3
- Myös väsynyt Lettis
Ps. Kuvien saaminen tänne blogiin on ollut semmoinen työmaa että HUHHUH
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)