Tämän jälkeen jatkoimme päivän aiheeseen joka oli tavallaan yksilöllisyys ja erilaisuus. Käsittelimme hankalia aiheita kuten rasismi, seksismi, homofobia jne. Mietimme ongelmia ja tapoja joilla juuri me voisimme vaikuttaa niihin. Se oli hankalaa mutta mielenkiintoista. Pelasimme myös erän kahoottia, joka meidänkin lukiolle on tuttu - ja samalla kotoisella tavalla kuin koto Suomessakin, wi-fi petti kesken kaiken ja peli crashasi. Peli oli kuitenkin hauskaa niinkauan kuin sitä kesti, sillä tarkoituksena oli selvittää mikä neljästä sanasta ei kuulu joukkoon - mutta kaikki sanat olivat eri kielellä, eli tarvittiin sairaan nopeaa yhteistyötä ja jokaista ryhmän jäsentä ratkaisemaan oikea vastaus.
Nämä kuvat on häikäilemättömästi otettu facebookin inTime 21 youth ryhmästä, koska en itse tajunnut ottaa kuvia - kyseessä oli siis eräs tutustumis ja yksilöllisyys tehtävistä. Kukan keskellä on ryhmää yhdistäviä asioita, terälehdissä yksilöitä koskevia asioita.
NO CAPTION NEEDED!!
Ruokana oli jotain lihapullien makuisia pihvejä, jotka eivät kyllä vetäneet vertoja Ikean lihapullille, ja PULLAAAA jälkiruoaksi (myös keksiä niille jotka trollasivat ja ottivat kaksi jälkiruokaa, nimimerkillä emme me) Ruoan jälkeen kello 13 lähdimme matkustamaan metrolla kohti mielestäni ehdottomasti kiinnostavinta kohdetta tämän viikon aikana - Dialogue in the Dark.
Dialogue in the Dark on eräänlainen rata, joka kävellään läpi. Koko rata on täysin pilkkopimeä, siellä ei nää mitään vaikka kuinka silmät tottuisivat. Ei siis mitään. Kuljimme n. 6 hengen ryhmissä läpi radan, jonka ulkonäkö olisi itseasiassa mahdoton kuvailla sillä emme nähneet sitä kertaakaan. Tarkoituksena olikin kokea, miltä tuntuisi olla sokea (rimmaa). Jokainen ryhmä meni yksitellen sinne, jokaiselle annettiin semmoinen keppi millä sokeat tunnustelevat maata, ja jokaista ryhmää avusti henkilö joka on lähes/täysin sokea. JÄNNÄÄÄÄÄÄÄ!!! Tein sen virheen että menin vahingossa ensimmäisenä sisään (kuljimme siis jonossa) jolloin ei ollut ketään johon tukeutua, RIP. Kuljimme yhteensä...neljän tai viiden 'huoneen' läpi, jossa jokaisessa oli erilainen teema - ensimmäinen taso oli tasainen lattia, toinen taso hankalampi hiekka/kivi/vuoristo maasto, kolmas katu jne. Meidän piti mm. katu huoneessa kuunnella liikennevalojen ääntä ja päätellä, milloin suojatie on turvallista ylittää. Todellisuudessa tämä kokemus oli ainakin omasta mielestäni niin paljon mahtavampi miltä se kirjoitettuna kuulostaa. Yhteensä 'radalla', tai no huoneissa, miten vaan, kierreltiin noin tunnin ajan.
Tämän jälkeen porukka taas erkani kun vapaa-aika alkoi, mutta me lähdimme etsimään kahvilaa ja tarkoituksena oli shoppailla lisää, mutta energiaa ei kyllä riittänyt kuin parille kaupalle ja - tietenkin - supermarketeille, sillä ne ovat muodostuneet suosikki paikoiksemme. Sää oli huomattavasti mukavampi ja siedettävämpi kuin muina päivinä, vaikka aamulla vähän satoikin ja näytti uhkaavasti siltä että tulisi myrsky (nyt kun kuuntelen ulkoa tulevia ääniä niin kyllä kuulostaa että seuraavana päivänä saattaa myrskytä tämänkin päivän edestä).
Joulun aikainen valaistus kaupungissa on uskomattoman hieno. Tässä kuvassa näkyy myös taustalla St. Stephen's Cathedral.
Kahvilla (tosin sanaan 'kahvi' kuuluu tässä tapauksessa myös valtava jäätelöannos, kakkua ja ärsyttävä yrmyliini tarjoilija joka otti itseensä kun ei saanut tippiä)
- Edelleen väsynyt Lettis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti