Koulussa työskentelimme projektin parissa, jota olemme työstäneet viimeiset pari päivää. Meidän ryhmän mahtava liikeidea vähitellen alkaa hahmottumaan ja muuttumaan todemmaksi. Sitä on ihan mukava tehdä, vaikka perjantain esitys jännittää hieman.
Koulupäivä loppuu ja alkaa hauskanpito! Menimme koulun takapihalle, jossa on suuri urheilualue. Siellä ihmiset sai valita jalka-, kori- ja lentopallon välitä. Itse kokeneena lentopallon pelaajana menin hoitamaan passarin hommia. Tutustuin siinä yhteydessä slovenialaiseen tyttöön, joka pelaa samaa paikkaa lentopallossa kuin minä. Oli kiva tavata toinen keskihyökkääjä.
Pienen urheilun jälkeen viralliset aktiviteetit jäi siihen, mutta paras oli vielä edessä! Menimme bussilla toiseen kaupunginosaan, jossa oli kuuluisa FC Barcelonan kotikenttä! Tunnelma oli aivan huikea, kun astuimme vihreälle nurmelle Barcelonan iltahämärässä. Se ei tuntunut todelliselta. Se oli se paikka, jonka on niin useasti nähnyt teeveessä ja nyt se oli yhtäkkiä käsin kosketeltavissa. Pietarsaaren keskuskenttä taisi nyt valitettavasti jäädä kakkossijalle. Kierokseen kuului myös kommentaattorikoppi, palkintomuseo ja jopa käynti Barcan pukuhuoneessa, jossa he olivat olleet eilen Roman hakkaamisen jälkeen. (6-1)
Hämärä oli laskeutunut kaupunkiin, kun astelimme ulos majesteettiselta stadionilta. Kävelimme sen jälkeen läheiseen keilahalliin, jonne ei niin jalkapallosta kiinnostuneet olivat menneet. Emme kauaksi aikaa ehtineet istahtamaan, kun aloimme jo painumaan bussiasemaa kohti ja sitä myötä kotiin.
Päivä oli aika lailla pulkassa. Oli rankkaa, mutta hauskaa senkin edestä. Vielä pari päivää jäljellä, mutta siitä huolehditaan myöhemmin. Nyt eletään hetkessä ja otetaan kaikki irti mitä saadaan!
-Alvar Stara
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti